Sähköajoneuvojen kestomagneeteista edullisempia

Sähköajoneuvojen kestomagneeteista edullisempia

(19.11.2026 ) DGIST:n nanoteknologian osaston Jeongmin Kimin ja Donghwan Kimin johtama tutkimusryhmä on kehittänyt materiaalisuunnitteluteknologian, joka vähentää merkittävästi jätettä maksimoimalla kalliiden "raskaiden harvinaisten maametallien" tehokkuuden, jotka ovat olennaisia korkean suorituskyvyn kestomagneettien valmistuksessa.

Neodyymi-rauta-boori (Nd–Fe–B) -kestomagneetit ovat keskeisiä komponentteja sähköajoneuvojen vetomoottoreissa ja tuuliturbiineissa.

Erityisesti raskaat harvinaiset maametallit, joita lisätään koersitiivisuuden (demagnetisaation kestävyyden) ylläpitämiseksi myös korkeissa lämpötiloissa, ovat erittäin kalliita ja niiden toimitusketjut ovat epävakaita, mikä aiheuttaa merkittävän taakan teollisuudelle.

Koska raskaiden harvinaisten maametallien täydellinen poistaminen on edelleen vaikeaa, tärkein tekninen haaste on niiden käytön minimointi samalla, kun magneettinen suorituskyky säilyy.

Tämän saavuttamiseksi käytetään laajalti "raerajan diffuusioprosessia", jossa raskaat harvinaiset maametallit levitetään magneetin pinnalle ja ujutetaan sitten sisälle lämpökäsittelyn avulla. Kun nämä alkuaineet diffusoituvat magneetin sisällä olevien rakeiden rajoja pitkin, ne muodostavat ohuita kuoria rakeiden pinnoille, mikä parantaa magneettista suorituskykyä.

Jos raskaat harvinaiset maametallit eivät kuitenkaan jakaudu tasaisesti magneettiin, vaan ne kerääntyvät liikaa pinnan lähellä olevien rakeiden sisään, kuorista tulee tarpeettoman paksuja, mikä johtaa näiden kalliiden alkuaineiden hukkaan.

Tutkimusryhmä tunnisti tarkasti liiallisen raskaiden harvinaisten maametallien kulutuksen syyt ja suunnitteli uudelleen magneetin pinnalle levitettävän diffuusiolähteen koostumuksen ottaen huomioon kevyiden harvinaisten maametallien osuuden perusmagneetissa.

Tämä esti raskaiden harvinaisten maametallien liiallista kertymistä magneetin pinnan lähelle ja edisti ohuiden, yhtenäisten kuorien muodostumista rakeiden pinnoille, maksimoiden siten raskaiden harvinaisten maametallien hyödyntämistehokkuuden.

Kun tutkimusryhmä sovelsi kehittämäänsä teknologiaa, he onnistuivat vähentämään dysprosiumin (Dy) käyttöä jopa 80 % verrattuna perinteiseen pelkän dysprosiumin, tyypillisen raskaan harvinaisen maametallin, käyttöön säilyttäen samalla erinomaisen magneettisen suorituskyvyn, joka vastaa perinteisellä menetelmällä saavutettua suorituskykyä.

Tämän saavutuksen merkitys piilee kalliiden raskaiden harvinaisten maametallien tuhlailun syyn tunnistamisessa ja käytännön materiaalisuunnitteluohjeiden tarjoamisessa ongelman ratkaisemiseksi.

Lisäksi havaintojen odotetaan tarjoavan tärkeän perustan seuraavan sukupolven magneettien valmistusprosessien kehittämiselle, joissa käytetään vain edullisia kevyitä harvinaisia maametalleja ilman, että turvaudutaan raskaisiin harvinaisiin maametalleihin.

Aiheesta aiemmin:

Harvinaisista maametalleista vapaita magneetteja

Vapautua riippuvuudesta harvinaisista luonnonvaroista!

Ruoste ja topologia tehostavat magnetismia

Vetytekniikoiden katsaus

Vedyn tuotanto on nykyään suuren tieteellisen kiinnostuksen kohteena ja siihen liittyviä erilaisia tekniikoita tutkitaan innokkaasti.

Ruista ranteeseen

Pellolle jouduttuaan ohrahitusen elektroni jä odottelemaan, josko pellolle tulisi uusia tuttavuuksia.


Aiemmat uutiset

Vihjeitä lupaavasta materiaalista tulevaan tehoelektroniikkaan (19.11.2026)
Parempi elektronin kuljetus ilman lämmönsiirtokyvyn heikkenemistä tarjoaa lupaavan polun seuraavan sukupolven tehoelektroniikkalaitteille. Osa tehoelektroniikkalaitteen..

Perusrakenteita molekyyylikoneille (18.11.2026)
Katenaanit ovat molekyylejä, joissa kaksi tai useampi rengas on mekaanisesti lukittunut toisiinsa kuin ketjun lenkit, eikä niiden välillä ole kemiallisia sidoksia..

Atominen anturi havainnoi ja käsittelee mittaustietoa (18.11.2026)
Heikkojen mikroaaltokenttien tarkka havaitseminen on ratkaisevan tärkeää kvanttiteknologioiden, mukaan lukien viestintämenetelmien ja metrologian, kehittämiselle..

Kaksi miljoonaa kubittia vuonna 2031 (18.11.2026)
Australialainen Diraq toteuttaa alallaan ensimmäistä kenttätestiä, jossa on asennettu pieni piisirupohjainen kvanttitietokone kaupalliseen datakeskukseen Sydneyssä..

Tutkijat kehittävät nopeampaa laserjäähdytystä kvanttitietokoneille (18.11.2026)
Cornellin tutkijat ovat kehittäneet laserjäähdytystekniikan, joka voisi mahdollisesti poistaa merkittävän pullonkaulan suurempien ja nopeampien kvanttitietokoneiden..

Kvanttisimulaattori kahdesta nanoputkesta (17.11.2026)
Mikä saa eksoottiset kvanttifaasit syntymään epätavanomaisissa suprajohteissa? Tai eksoottisen elektronien käyttäytymisen kierretyssä kaksikerroksisessa grafeenissa?..

Skyrmionit voisivat auttaa rakentamaan kestävämpiä verkkoja (17.11.2026)
Kvanttiverkot voisivat jonain päivänä yhdistää kvanttitietokoneita tehokkaampiin järjestelmiin ja mahdollistaa uusia turvallisen viestinnän muotoja. Mutta tiellä..

Hallita magnoneita tulevaisuuden kvanttiteknologioita varten (17.11.2026)
Yhdysvaltain energiaministeriön (DOE) Amesin kansallisen laboratorion tutkijat ovat löytäneet keinon hallita magnonien kätisyyttä. Muuttamalla materiaalin magneettista..

Atomirakenteen valjastaminen puolijohdeteknologian edistämiseksi (16.11.2026)
Tekoälyn kasvu on lisännyt tehokkaamman datantallennuksen kysyntää. Entä jos voisimmekin lisätä muistikapasiteettia manipuloimalla materiaalien ominaisuuksia atomitasolla?..

Ohuemmat hopeakalvot, voimakkaampi epälineaarinen vaste (16.11.2026)
Epälineaariset prosessit ovat läsnä kaikkialla nykyaikaisessa tieteellisessä tutkimuksessa. Emme esimerkiksi voisi tuottaa tiettyjä lasertaajuuksia tai lomittuneita..