Radioaaltoja lähettävä plasmasädeantenni laserilla

(7.10.2026) ”Plasmasädeantenni näyttää valosapelilta ja on viritettävä, mikä tarkoittaa, että meidän pitäisi pystyä lähettämään laajalla taajuusalueella”, sanoo Prya Darshni, työstä kertovan aikakauslehtiartikkelin vastaava kirjoittaja ja tohtoriopiskelija North Carolina State Universityssa. ”Ja vaikka emme ole osoittaneet sen kykyä toimia radiosignaaleja vastaanottavana antennina, ei ole mitään syytä uskoa, etteikö se toimisi myös vastaanottimena.”

”Tämä on jännittävä uusi konsepti, joka mahdollistaa räätälöidyn antennin valmistamisen ilman monimutkaisia mekaanisia käyttöönottomekanismeja”, sanoo Paul Franzon, artikkelin toinen kirjoittaja ja sähkö- ja tietokonetekniikan professori.

Antennin pituus on tärkeä, koska se ohjaa radioaaltojen lähetys- ja vastaanottotaajuuksia. Antennin pituuden muuttaminen halutun taajuusalueen saavuttamiseksi voi kuitenkin olla haastavaa joissakin sovelluksissa, kuten avaruustutkimusteknologioissa.

”Yksi kysymyksistä, joita halusimme tässä työssä tutkia, oli, olisiko mahdollista luoda plasma-antenneja lasereilla, joiden avulla voisimme luoda minkä tahansa pituisia antenneja”, Darshni sanoo. ”Ja olemme nyt osoittaneet, että se on mahdollista.”

Ampumalla tietyn tehon ja halkaisijan omaavaa lasersädettä tutkijat pystyvät ionisoimaan ohuen ilmasuihkun, jolloin syntyy määritelty plasmasäde, jota kutsutaan plasmafilamentiksi.

Mutta jotta plasma-antennista tulisi käytännöllinen työkalu tutkijat loivat ja myös kontaktittoman antennisyötön, joka koostuu kondensaattorina toimivasta metallirenkaasta. Laser kulkee renkaan läpi ja luo plasmafilamentin, jota kondensaattori ympäröi. Luomalla sähkömagneettisen kentän kondensaattorin kanssa tutkijat voivat olla vuorovaikutuksessa plasmasäteen kanssa koskematta siihen.

”Laserparametreja säätämällä voidaan hallita plasmafilamentin ominaisuuksia – mukaan lukien sen pituutta”, Darshni sanoo. ”Tämä on arvokasta sovelluksissa, joissa tarvitaan antenni, joka pystyy pyyhkäisemään kaikki taajuudet. Mutta on myös toinen etu.”

”On myös sovelluksia, joissa on tärkeää pystyä hallitsemaan antennin kulmaa, jotta tutkapyyhkäisyjen suunta voidaan kohdistaa tai parantaa vastaanotettavan signaalin voimakkuutta. Tässä esittelemämme tekniikka mahdollistaisi plasmafilamenttiantennin kulman hallitsemisen säteen ohjauksen avulla – yksinkertaisesti muuttamalla laserin suuntaa,” toteaa ”, Darshni.

Pitkällä aikavälillä teknologialla on lupauksia monissa sovelluksissa. Satelliitit ja avaruustutkimusteknologiat ovat yksi mahdollinen kiinnostuksen kohde, koska hyötykuorma ja kyky skannata laajalla taajuusalueella ovat molemmat tärkeitä näkökohtia.

”Maan matalalla kiertoradalla on riittävästi ilmaa plasman muodostumiseen. Tämä on ensimmäinen askel, mutta se on iso askel – se on ensimmäinen kerta, kun kukaan on osoittanut plasmafilamenttiantennien toimivan. Nyt kun olemme osoittaneet, että se on mahdollista, voimme alkaa parantaa sen suorituskykyä,” Franzon täydentää.

Aiheesta aiemmin:

Aaltoputkia ilmaan ja salamalle

Transistorielektroni tutustuu kännykän kuoriin

Poliisiautosta poistuttaessa transistorielektroni hoksaa, että se on oikeastaan nahkaisessa kännykkäkotelossa eikä itse kännykässä. Se olikin transistorielektronille uusi tuttavuus.

Vetyä, ammoniakkia, sähköä ja kasvihuonekaasua

Vihreä siirtymä vaatii vetyä ja sen yhä laajempaa käsittelyä. Sen kuljettaminen ja varastointi vaatii uusia ratkaisuja. Nyt avuksi onkin saatu sähkö. Tarjolla on myös uusia konsepteja kasvihuonekaasujen katalyyttien kehittelyyn.


Aiemmat uutiset

Laser pysyy lukittuna ilman aktiivista ohjausta (08.10.2026)
Laserit tuottavat tarkkaa valoa, jota tarvitaan atomikelloihin, kvanttiantureihin, kuituoptiseen valvontaan, koherenttiin tietoliikenteeseen ja etäisyysmittauksiin..

Kvanttijärjestelmillä on syntymämerkki (07.10.2026)
Jopa kaoottisimmat kvanttijärjestelmät säilyttävät pysyvän merkin omasta menneisyydestään – "kvanttisyntymämerkin" – joka ei koskaan haalistu. Tampereen..

Sementtipohjaisia superkondensaattoreta älyrakennuksiin (07.10.2026)
Entä jos seuraavan sukupolven rakennukset voisivat varastoida uusiutuvaa energiaa rakenteidensa betoniin. Tutkija Jing Zhong visioi, että ”jos rakennusmateriaalit..

Kvanttilaskennan edistäminen sinkkioksidin kvanttipisteillä (06.10.2026)
Tohokun yliopiston tutkijat ovat yhteistyössä kansallisen materiaalitieteen instituutin (NIMS) ja Tokion yliopiston kanssa ottaneet tärkeän askeleen kohti puolijohteista..

Kvanttimuisti yksittäisille fotoneille (06.10.2026)
Tutkijat yrittävät nyt laajentaa internetin käsitettä kvanttimaailmaan etsien tehokasta tapaa vaihtaa kvantti-informaatiota kubittien kesken. Keskeinen elementti..

Timanttinen kvanttianturi yksinkertaistaa virranmittauslaitteiden kalibrointia (06.10.2026)
Japanin kansallinen edistyneen teollisen tieteen ja teknologian instituutin (AIST) tutkijat ovat yhteistyössä Tokion tiedeinstituutin ja kvanttitieteen ja -teknologian..

Tutkijat ovat löytäneet elektronin neljännesosan varauksen (05.10.2026)
EPFL:n, Princetonin ja Weizmannin tiedeinstituutin tutkijat ovat mitanneet hiukkasia, jotka käyttäytyvät ikään kuin niillä olisi neljäsosa elektronin varauksesta..

Nanoskaalan mekaniikka voisi mahdollistaa aivojen inspiroiman laskennan (05.10.2026)
MIT:n tutkijat ovat luoneet uuden laskenta-alustan, jota voitaisiin käyttää älykkään ja mukautuvan seuraavan sukupolven elektroniikan kehittämiseen. Tämä elektroniikka..

SQUID-anturi lähemmäksi kvanttimateriaalia (05.10.2026)
Kvanttimateriaalit tekevät asioita, joihin tavalliset materiaalit eivät pysty. Ne kuljettavat virtaa ilman häviöitä tai johtavat sähköä vain ulkoreunaansa pitkin..

Raudan ja veden muuttaminen magneettisiksi nanopartikkeleiksi (03.10.2026)
Rauta ruostuu itsestään hitaasti kuukausien tai vuosien kuluessa. Nyt Tohokun yliopiston tutkijat ovat löytäneet keinon puristaa metallin ja veden reaktioprosessia..